Suupohjan Elinkeinotoimien Kuntayhtymä

Kuntien yhteistyön kehittäminen on nykyisessä radikaalissa yhteiskunnallisessa murroksessa haastava tehtävä, jossa kuntien päämääränä on asukkaiden kuntapalveluiden ja hyvinvoinnin turvaaminen sekä alueen elinvoimaisuuden kasvattaminen. Tulevaisuuteen voi kuitenkin panostaa menestyksellisesti tunnistamalla ensin nykyiset realiteetit. Hyväksymällä ja poistamalla aivan ensimmäiseksi kehityksen onnistumisen jarruna olevia tekijöitä saadaan aikaan parhaita tuloksia.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän omistavat neljä kuntaa: Kauhajoki, Karijoki, Isojoki, ja Teuva. Kuntayhtymä vastaa seutukunnan yrityspalveluista ja aluekehittämisestä. Hallintomallina oli kuntalakiin perustuva toimintamalli, josta juontui useita käytännössäkin näkyviä haasteita alueen kehitykseen.

Olen itsekin pohtinut, mitkä olivat suurimmat ongelmamme. Meillä on tavallaan valtio valtiossa, joka pyörii omana organisaationaan. Päätöksenteko ei välttämättä kaikissa tilanteissa ollut ketterää, kertoo Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän johtaja Olli Forsten.

Kuntayhtymää oli kehitetty useita kertoja aiemminkin, mutta syvimmät ongelmat jarruttivat edelleen kuntayhtymän kehittymistä.

Omistajien ääni ei kuulunut riittävästi organisaatioomme asti, mikä osaltaan aiheutti kuntien poliittisten päättäjien keskuudessa tietämättömyyttä siitä, mitä me teemme. Kommunikointi jäi valitettavan etäiseksi kaksiraiteisen hallintomallin seurauksena, Forsten jatkaa.

Onnistumisen esteiden yhteisellä purkamisella saatiin selkeät juurisyyt mitkä ratkaistava muutosenergian vapauttamiseksi

Profiantin strategiakonsultti Upi Laakkonen lähti haastattelemaan päättäjäkuntaa ja tekemään kyselyjä löytääkseen piilossa olevat aidot kehityksen jarruna olevat tekijät. Vastauksia haettiin kunnanjohtajilta, puheenjohtajilta, valtuusto- ja hallitusjäseniltä, kuntayhtymän työntekijöiltä ja yrittäjiltä.

Vastaukset olivat rankkaa ja suoraa luettavaa. Faktorianalyysissä keskeiset juurisyyt tulivat esille johtamisen, sisäisen yhteistyön, ulkoisen viestinnän ja hallintomallin teemoilla, Upi Laakkonen summaa tuloksia.

Keskeiset syyt ja lauseet tuotiin anonyyminä prosessia ohjaavan työryhmän nähtäville edelleen pohdittavaksi. Yhteenveto palautteesta ja aidot ajatukset saivat aikaan vahvan ja avoimen keskustelun kuntajohdon, hallitusten, valtuustojen sekä kuntayhtymän henkilöstön keskuudessa.

Halusimme tietää, mikä täällä meillä oikeasti prakaa. Meillä oli harkinnassa myös muita konsultteja, mutta muut olisivat heti halunneet lähteä kehittämään uusia toimintamalleja selvittämättä juurisyitä ja sitä, missä aidosti olemme nyt. Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä oli ainoa oikea tie lähteä kehittämään oikeita tuloksia varten, Olli Forsten kertoo.

Ratkaisumalleja kaksi

Haastatteluiden ja keskustelun perusteella työryhmä loi kaksi erilaista elinkeinopalveluiden järjestämismallia: ajan hengen mukainen dynaaminen ja keskitetty osakeyhtiömalli, joka olisi suoraan kuntajohtajien alaisuudessa tai hajautettu malli, jossa elinkeinopalvelut toteutetaan itsenäisesti kunnissa ja yhteistyötä tehdään tilanteen ja tarpeen mukaan projekteittain. Molemmissa vaihtoehdoissa hyväksyttiin yksimielisesti, että raskaasta ja kalliista kuntayhtymämallista luovutaan

Lähdimme ensin ajamaan dynaamista osakeyhtiön toimintamallia eteenpäin, joka valitettavasti ei saanut yksimielistä poliittista kannatusta jäsenkunnissa.  Nyt mennään hajautetulla toimintamallilla eteenpäin. Kokonaisuutena kehitysprosessi oli kuitenkin silmiä avaava ja rakentava. Kussakin kunnassa täytyy nyt todella näyttää sitä ennakkoluulotonta elinkeinojen ja elinvoiman kehittämisasennetta mistä meidät tunnetaan – kyllä meillä pienetkin pärjää, Olli Forsten sanoo.