Itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus ovat ahkerasti käytettyjä termejä. Mitä teet, kun to do-lista on nälkävuoden pituinen ja riittämättömyyden tunne iskee perjantaina iltapäivällä?
Etäjohtamisen vaatimuksista puhutaan paljon, mutta onnistuminen itsensä johtamisessa jää persoonallisuuden varaan. Yhteisöohjautuvuuden toimivuus etätyössä on vielä oma tarinansa.
Miksi? Yksittäisen ihmisen tehtävien määrä kasvaa ja niitä tulee eri suunnista. Emme osaa, uskalla tai tahdo sanoa ”ei”. Harvoin ihminen on kiusallaan tai laiskuuttaan jäljessä aikataulusta. Hän vaan yksinkertaisesti ei osaa sanoa ”ei” tai työrooli on epäselvästi määritelty, jolloin kaikki epämääräisetkin tehtävät työnnetään hänen vastuulleen. Tarvitaan vahvaa ammatillista itsevarmuutta olla sinut tuloksensa kanssa, jos esimiehen henkilökohtaista tukea ei ole saatavilla.
Miten itsensä johtaminen aloitetaan?
Kaikkiin pyyntöihin suostuvan ihmisen to do-lista kasvaa vääjäämättä ahdistavan pitkäksi. Kun oman tekemisen johtaminen ja priorisointi ei ole läsnä työpäivässä, seurauksena on riittämättömyyden tunne. Energiaa tarvitaan muihinkin elämän osa-alueisiin, turhien töiden kanssa hätäileminen kuluttaa sitä tarpeettomasti.
Työntekijä ei saa luovuttaa esimiehelleen vastuuta valvoa ja ohjata oman työnsä tekemistä olemalla vain tyhjä canvas, jolle esimies maalaa yhtiön mukaista työntekijäprofiilia. Hänen tulee itse ottaa vastuu oman työnsä ja ajanhallintansa kehittämisestä, vuorovaikuttaa muun tiimin kanssa ja toimia osana koneistoa – ei pelkkänä kellon viisarina, jota se liikuttaa.
Vasta kun tämä rooli on sisäistetty kaikkine vastuineen ja vapauksineen, voidaan itsensä johtamisen ja ajanhallinnan kehittäminen aloittaa. Ilman tätä ymmärrystä itsejohtamisen harjoittelu ei onnistu.
Työkaluja itsensä johtamiseen
Vanha tuttu Eisenhowerin nelikenttä on toimiva apuväline antamaan ajattelu- ja työskentelytilaa. Se helpottaa keskittymistä kulloinkin käsillä olevaan tehtävään.
Vastapainoa to do-listalle antaa ”done”-lista. Jos pompimme tehtävästä toiseen, unohdamme katsoa mitä olemme jo saaneet aikaiseksi. Tärkeintä on, että näet onnistumisesi kokonaisuudessaan päivän päätteeksi.
Mutta..
Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta harva kykenee toimimaan systemaattisesti arjen työssä. Tarvitaan johtamista, joka vastuuttaa työntekijän itsensä pysähtymään ja priorisoimaan ajankäyttöään oman vastuualueensa puitteissa.
Vain pysähtymällä risteykseen ja katsomalla tienviittoja voimme valita oikean tien, joka johtaa saavutettuihin tavoitteisiin, työviihtyvyyteen, merkityksellisyyteen ja kehittymiseen
Vauhtia ei kannata lisätä, jos suunta on väärä ja seinä on vastassa.
