Pohjois-Savon TE-toimiston ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelun asiakastyötä tekeville myynnillistä näkökulmaa valmennus- ja palveluohjaustyöhön

Pohjois-Savon TE-toimiston ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelun asiakastyötä tekeville henkilöille haettiin koulutusta, jonka tavoitteena oli asiantuntijoiden valmentaminen myynnillisen työotteen soveltamiseen asiakastyössä ja palveluohjauksessa.

Lisäksi tavoitteena oli, että asiantuntija oppii tunnistamaan omat vahvuutensa palveluiden myynnissä ja hyödyntää monipuolisesti verkoston ja kumppanien palveluita ohjauksessaan.

Profiantin valmentajat Saila Saarelma ja Maarit Halmela haastattelivat Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL -hankkeen (ESR) projektitiimiä löytääkseen tekijät, jotka vaikuttavat hyvän asiakaskohtaamisen syntymiseen.

Työllisyyden kentällä toimivat asiantuntijat elävät ison yhteiskunnallisen uudistuksen keskellä, mikä vaatii jokaiselta oman ajatusmallin muutosta sekä uudenlaista työotetta ja tapoja tehdä työtä. Viranomaistyö muuttuu koko ajan valmennuksellisempaan suuntaan. Palvelumyynnin kehittäminen kokonaisvaltaisesti auttaa uudistuksen keskellä.

”Saimme koulutuksesta käytännönläheisiä ja konkreettisia työvälineitä ja uusia menetelmiä asiakastyöhön.”

Palvelumyynnin valmennusteemoja kaksi

Haastatteluiden perusteella luotiin kaksi valmennusteemaa: toisessa keskityttiin työntekijään yksilönä ja toisessa asiakaskohtaamiseen. 

Koska yksilö on aina toiminnan keskiössä, oman itsetuntemuksen lisääminen ja myös toisten erilaisuuden ymmärtäminen auttaa tunnistamaan omat vahvuudet ja kehityskohteet. Muutoksessa tarvitaan kykyä hallita omaa toimintaa ja osaamista.

Havainnot ja johtopäätökset omasta tilanteesta avasivat mahdollisuuden parempaan itsensä johtamiseen.

Myynnillinen ote asiakastyöhön tuo näkyväksi asiakaskohtaamisen eri vaiheet ja vaikuttavan vuorovaikutuksen merkityksen

Tuloksen ydin löytyy ihmisten laadukkaasta kohtaamisesta. Kun tunnistamme asiakkaan erilaisuuden, pystymme mukauttamaan omaa vuorovaikutustamme hänelle sopivaksi. Mitä ja miten sanomme, saa asiakkaan tuntemaan, että hän tulee kuulluksi ja hänen arvostamansa asiat ymmärretyksi.

Osallistavan ja käytännönläheisen koulutuksen tärkeänä osana olivat ryhmäkeskustelut, joiden kautta verkostoituminen yli organisaatiorajojen mahdollistui vertaistuen ja oppien jakamisen kautta. Toimenkuvien erilaisuus toi asioihin uusia näkökulmia ja hyviä käytäntöjä. Myös uusia ratkaisuja otettiin käyttöön tässä toimintaympäristön muutoksessa.

- Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL -hankkeen (ESR) yhtenä tavoitteena on Pohjois-Savon TE-toimiston ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelun henkilöstön yhteisen toimintakulttuurin edistäminen, jota erilaisten henkilöstökoulutusten avulla on hankkeessa tuettu. Tästä koulutuksesta saimme henkilöstölle käytännönläheisiä ja konkreettisia työvälineitä ja uusia menetelmiä asiakastyöhön. Sailan ja Maaritin kanssa yhteistyön tekeminen oli todella sujuvaa ja joustavaa. Kouluttajina he tarttuivat hyvin tarpeisiimme nostamalla koulutuksen sisältöihin oleelliset asiat asiakastyön tarpeiden näkökulmasta. He toivat uudenlaista näkökulmaa työllisyyden kentän asiakastyöhön, Tiina Lintunen, Annika Ojala ja Nelli Imppola kertovat.

Profiantin materiaalit ja työkalut saavat kiitosta ja tulevat hyötykäyttöön myös henkilöstön jatkokoulutuksissa. Koulutukseen osallistujat tulevat hyödyntämään koulutuksessa saatuja työkaluja omassa perustyössään.

Lupa tehdä toisin – ketterät keinot ovat sallittuja

Kinno sai asiakasyrityksilleen Reboot-valmennuksesta uusia toimintatapoja liiketoiminnan kehittämiseen

REBOOT-valmennus: Liiketoiminnan kehitystä uusilla toimintatavoilla

Kouvolan seudun kehitysyhtiö Kouvola Innovation, tutummin Kinno, haki valmennusohjelmaa uudistamaan asiakasyritystensä liiketoimintaprosesseja. Miten selviydytään haastavasta markkinatilanteesta ja saatetaan yritykset kohti kasvua?

Aiempien hyvien kokemusten perusteella Kinnon yritysneuvontapalveluista vastaava Leena Gardemeister haastoi Profiantin Upi Laakkosen toteuttamaan valmennusmallia, valmentamaan kehitysryhmiä ja tehostamaan asiakasyritysten työskentelytapoja. Valmennus oli osana Yrittäjän Tukiverkko -projektia, joka sai rahoituksen Kymenlaakson liitolta.

Profiantin valmennuksessa määriteltiin polku ja suunta sekä konkreettiset toimenpiteet liikkeelle lähtemiseksi. Valmennus aloitettiin tilannekuvan ja kasvun esteiden kartoituksella.

- Tunnistimme, että jotain täytyi tehdä. Viisivuotisena yrityksenä meillä on ollut lupaava alku ja vahva visio, mutta ei työkaluja lähteä toteuttamaan muutosta. Haimme koulutuksesta konkreettisia neuvoja ja ymmärrystä siitä, mitä olemme tekemässä ja minne olemme menossa, koulutukseen osallistunut Jari Vanhatalo Miilu Boatsilta kuvailee.

- Olemme perheyritys, joka on kiinnostunut panostamaan kehityskohteisiin sekä omaan kehitykseen yrittäjänä. Toivoimme alun perin ratkaisuja rekrytointiongelmiin, mutta vyyhtiä purkaessa löytyi muitakin tärkeitä kohteita, kertoo myös osallistuja, AutoPron Veera Ahola.

 

Välittömästi käytännössä vaikuttavia ratkaisuja ongelmakohtiin

Yhteistyön tuloksena muodostettiin kolmen päivän valmennuskokonaisuus, joka perustuu Profiantin toimivaan kasvun konseptiin. Valmennuksen elementtejä voidaan lisätä tai vähentää yrityksen tilanteesta riippuen. Tilannekuvan perusteella luotiin navigointisuunnitelma ja selkeytettiin uudistamista edistävät läpimurtohankkeet.

- Koulutus opetti ajankäytön hallintaa, tehtävien priorisointia sekä kokonaisuuden hallintaa. Suurimpana oivalluksena oli, ettei asioiden kanssa tarvitse olla yksin. Olemme ottaneet AutoProlla opit jo käyttöön ja ongelmakohtia on lähdetty purkamaan, Ahola jatkaa.

- Ulkopuolinen sparraus on kasvuyritykselle tervetullutta. Koulutuksella haluttiin ratkaista johtamisen käytäntöjen haasteita, kuten henkilöstön hajanaisuutta, tiedonkulun haasteita sekä prosessiajattelun jalkauttamista. Pienellä ryhmällä päästiin syvälle yrityksen asioihin konkreettisella tavalla. Ympäristö oli luottamuksellinen ja yrityksen asioista pystyi keskustelemaan avoimesti. Ymmärsimme, että haasteisiin on kyettävä tarttumaan nopeasti, Anu Kujansuu Kouvola Cargo Handlingistä kertoo.

 

Onnistuminen vaatii rohkeutta ryhtyä konkreettisiin muutoksiin

Profiantin materiaalit, työkalut, avoimuus sekä kriittisiin asioihin keskittyminen saavat Gardemeisterilta kiitosta.

- Tärkein hyöty meille Kinnoon oli toimiva ja selkeä valmennusote asiakasyrityksiimme. Reboot-valmennus on vaiheistettu, kokonaisvaltainen konsepti, joka etenee oppimisen kannalta loogisessa järjestyksessä.

- Haimme koulutukselta tietoa ja ymmärrystä olennaisten asioiden hahmottamiseen sekä koronasta selviytymiseen. Pääsimme kartalle siitä, miten yrityksemme oikeasti toimii. Suurimpana oivalluksena on ollut asioiden muistiin laittamisen sekä prosessien osatekijöiden purkamisen tärkeys, Marina Malmberg Same-eYesilta kertoo.

- Valmennuksessa korostui vuoropuhelun merkitys sekä palaverien ja keskustelujen säännöllisyyden tärkeys. Haasteisiin on kyettävä tarttumaan nopeasti, haluamme lisätä myös avoimuutta ja luoda turvallisuuden tunnetta. Suurimpana oivalluksena oli askel askeleelta kehittäminen, sillä mikään ei ole koskaan valmista. Menestys vaatii kriittisyyttä omaa liiketoimintaa kohtaan. Palveluiden parantamisessa vaaditaan läpinäkyvyyttä asiakkaan suuntaan, työntekijöiden ideoiden hyödyntämistä sekä niiden tuomista keskusteluun, Anu Kujansuu painottaa.


Lue lisää Profiantin Reboot-valmennuksesta

Terrawise yhdistää Profiantin kanssa seitsemän yrityskulttuuria ennätysajassa – etänä

Terrawise on seitsemän yrityksen fuusioitumisen tulos, jossa tyypilliset yhdistymisen haasteet näkyivät selväsi elokuussa 2020 aloittaneelle toimitusjohtaja Pasi Kailasalolle. Terrawise yhdistää Profiantin kanssa seitsemän yrityskulttuuria ennätysajassa – etänä.

- Isoimmat jumpatut haasteet ovat ehdottomasti olleet integraatiot ja seitsemän erilaisen kulttuurin niputtaminen samaksi. Siiloutuminen oli nähtävissä, vanhat yhtiöt elivät edelleen Terrawisen sisällä, Kailasalo muistelee.

Tavoitteena nopea toiminnan kirkastus

Upi Laakkonen vetää Terrawisen kehitysoperaatiota Profiantilla. Tavoitteena oli nopeassa tahdissa kirkastaa strategia ja menestyksen läpilyöntihankkeet sekä liiketoimintojen välisen roolijaon ja yhteistyön periaatteet. Myös erilaisten toimintojen ja johtamisen yhtenäistäminen oli tehtävänä.

- Aikataulu epäilytti alkuun, lähinnä porukan mukaan saaminen. Upin avulla pääsimme riittävän konkretian tasolle. Opimme Profiantin prosessissa asiakkailtamme ja käytänteiden kautta niitä haasteita, mitkä ennen ovat estäneet yhdessä tekemisen ja strategian muutoksen. Helposti nämä konkreettiset asiat unohtuvat megatrendien ja kilpailijan analysoinnin alle, Kailasalo kertoo.

Koko kehitysprosessi etänä Teamsissa

Digitaalisuus näkyy myös yritysten kehitysprosesseissa. Terrawisen koko projekti tehdään etänä Teamsin ja sen tarjoamien työkalujen avulla.

- Epäilin alussa, saammeko porukan keskustelemaan näin etäyhteyksin. Yllätyin positiivisesti, sillä ihmiset puhuivatkin ihan eri tavalla kipupisteistä. Uskon, että onnistuminen pohjautui haluumme kehittää toimintaa sekä siihen, että nämä etäpäivät oli suunniteltu tarkasti. Ryhmillä oli toimeksiannot, dokumentit ja lomakkeet olivat valmiina. Etäkokouksissa päästiin siis suoraan konkretiaan, Kailasalo kehuu.

Tuloksia

Saimme hyvän keskustelun aikaiseksi, jossa ei etsitty syyllisiä. Konkretia nousi kaikilta helposti. Kun prosessi on viety läpi, meillä on käsissämme yrityskulttuuriltaan vuorovaikutteinen ja avoin Terrawise, mikä näkyy asiakkaalle luottamuksen arvoisena ja haluttuna kumppanina, Kailasalo sanoo nyökytellen tyytyväisenä.

Nopeat muutokset sujuvoittavat arkea Disturb.fi:llä
Profiant - Omat kokemuksemme - Case Disturb

Konkreettisia toimenpiteitä suoraan käytäntöön – Disturb.fi

Jokaisessa organisaatiossa on asioita, jotka jarruttavat käytännön arkea. Objektiivinen silmäpari näkee asiat laatikon ulkopuolelta ja pystyy auttamaan työyhteisöä konkreettisin keinoin. Disturb.fi -verkkokaupan yrittäjä Tiina Skinnari on työstänyt oman henkilöstönsä ja Profiantin Esa Heikkilän kanssa välittömästi näkyviä käytännön toimenpiteitä yrityksen arkeen.

Valitettavan usein organisaatiokonsultointi jää yläpilven jargoniksi tai kokoushuoneen kahvihetkeksi. Profiantilla olemme sitä mieltä, että konkreettisia, välittömästi näkyviä käytännön muutoksia on tuotava heti asiakkaalle.

- Pidimme ensin koko henkilökuntamme kesken arjen työn esteiden purkutalkoot, josta saimme valtavasti konkreettisia työkaluja jo yhden päivän aikana. Ihmiset antavat ulkopuoliselle ehkä enemmän itsestään, kun ammattilainen osaa kysyä oikeat kysymykset, Tiina Skinnari kertoo.

Konkreettisia työkaluja ja ammatillista vierihoitoa

Purkutalkoissa tulikin esille hyvin nopeasti ratkaistavia asioita, joita henkilökunta pääsi heti yhdessä ratkomaan. Käyttöön otettiin mm. viiden minuutin päivittäinen pikapalaveri, jossa nopeasti käydään läpi päivän kulku ja muut kommunikoitavat asiat. Pidempään viikkopalaveriin saatiin yhdessä hiottua agenda ja tämäkin otettiin heti käyttöön työyhteisössä.

- Olen todella tyytyväinen konkreettisuuteen ja käytännönläheisyyteen. Kävimme meitä auttaneiden ammattilaisten kanssa läpi käytännön työkaluja, avainlukuja sekä oman näkemyksemme kautta talouslukuja ja yrityksen tilannetta. Saimme kehitettyä myös motivoivan palkitsemisjärjestelmän. Meillä on edelleen käytännön kehitystyökaluna esimerkiksi ymmärrys ja osaaminen ostopolkuihin ja asiakasprofiileihin, Skinnari kiittää.

Vaikka jokaisessa organisaatiossa on pieniä asioita, jotka jarruttavat käytännön työtä, niitä on yleensä helppo ratkaista. Tarvitaan koko tiimin into ja kommunikointi, joka saadaan käytännönläheisellä workshopilla.

- Muutokset, joita tehtiin, olivat tavallaan pieniä asioita, mutta täysin arkea mullistavia. Ulkopuolisen kanssa sparraaminen on tehokasta ja konkreettista. Asiaa helpottaa, että sparrikaveri on helposti lähestyttävä ja maanläheinen, tavallaan osa meidän omaa porukkaamme, Skinnari summaa.

 

Kuntayhtymä panostaa sujuvaan tulevaisuuteen Profiantin kanssa
Profiant - Omat kokemuksemme - Case Sek

Kuntien yhteistyön kehittäminen on nykyisessä radikaalissa yhteiskunnallisessa murroksessa haastava tehtävä, jossa kuntien päämääränä on asukkaiden kuntapalveluiden ja hyvinvoinnin turvaaminen sekä alueen elinvoimaisuuden kasvattaminen. Tulevaisuuteen voi kuitenkin panostaa menestyksellisesti tunnistamalla ensin nykyiset realiteetit. Hyväksymällä ja poistamalla aivan ensimmäiseksi kehityksen onnistumisen jarruna olevia tekijöitä saadaan aikaan parhaita tuloksia.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän omistavat neljä kuntaa: Kauhajoki, Karijoki, Isojoki, ja Teuva. Kuntayhtymä vastaa seutukunnan yrityspalveluista ja aluekehittämisestä. Hallintomallina oli kuntalakiin perustuva toimintamalli, josta juontui useita käytännössäkin näkyviä haasteita alueen kehitykseen.

- Olen itsekin pohtinut, mitkä olivat suurimmat ongelmamme. Meillä on tavallaan valtio valtiossa, joka pyörii omana organisaationaan. Päätöksenteko ei välttämättä kaikissa tilanteissa ollut ketterää, kertoo Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän johtaja Olli Forsten.

Kuntayhtymää oli kehitetty useita kertoja aiemminkin, mutta syvimmät ongelmat jarruttivat edelleen kuntayhtymän kehittymistä.

- Omistajien ääni ei kuulunut riittävästi organisaatioomme asti, mikä osaltaan aiheutti kuntien poliittisten päättäjien keskuudessa tietämättömyyttä siitä, mitä me teemme. Kommunikointi jäi valitettavan etäiseksi kaksiraiteisen hallintomallin seurauksena, Forsten jatkaa.

Onnistumisen esteiden yhteisellä purkamisella saatiin selkeät juurisyyt mitkä ratkaistava muutosenergian vapauttamiseksi

Profiantin strategiakonsultti Upi Laakkonen lähti haastattelemaan päättäjäkuntaa ja tekemään kyselyjä löytääkseen piilossa olevat aidot kehityksen jarruna olevat tekijät. Vastauksia haettiin kunnanjohtajilta, puheenjohtajilta, valtuusto- ja hallitusjäseniltä, kuntayhtymän työntekijöiltä ja yrittäjiltä.

- Vastaukset olivat rankkaa ja suoraa luettavaa. Faktorianalyysissä keskeiset juurisyyt tulivat esille johtamisen, sisäisen yhteistyön, ulkoisen viestinnän ja hallintomallin teemoilla, Upi Laakkonen summaa tuloksia.

Keskeiset syyt ja lauseet tuotiin anonyyminä prosessia ohjaavan työryhmän nähtäville edelleen pohdittavaksi. Yhteenveto palautteesta ja aidot ajatukset saivat aikaan vahvan ja avoimen keskustelun kuntajohdon, hallitusten, valtuustojen sekä kuntayhtymän henkilöstön keskuudessa.

- Halusimme tietää, mikä täällä meillä oikeasti prakaa. Meillä oli harkinnassa myös muita konsultteja, mutta muut olisivat heti halunneet lähteä kehittämään uusia toimintamalleja selvittämättä juurisyitä ja sitä, missä aidosti olemme nyt. Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä oli ainoa oikea tie lähteä kehittämään oikeita tuloksia varten, Olli Forsten kertoo.

Ratkaisumalleja kaksi

Haastatteluiden ja keskustelun perusteella työryhmä loi kaksi erilaista elinkeinopalveluiden järjestämismallia: ajan hengen mukainen dynaaminen ja keskitetty osakeyhtiömalli, joka olisi suoraan kuntajohtajien alaisuudessa tai hajautettu malli, jossa elinkeinopalvelut toteutetaan itsenäisesti kunnissa ja yhteistyötä tehdään tilanteen ja tarpeen mukaan projekteittain. Molemmissa vaihtoehdoissa hyväksyttiin yksimielisesti, että raskaasta ja kalliista kuntayhtymämallista luovutaan

- Lähdimme ensin ajamaan dynaamista osakeyhtiön toimintamallia eteenpäin, joka valitettavasti ei saanut yksimielistä poliittista kannatusta jäsenkunnissa.  Nyt mennään hajautetulla toimintamallilla eteenpäin. Kokonaisuutena kehitysprosessi oli kuitenkin silmiä avaava ja rakentava. Kussakin kunnassa täytyy nyt todella näyttää sitä ennakkoluulotonta elinkeinojen ja elinvoiman kehittämisasennetta mistä meidät tunnetaan – kyllä meillä pienetkin pärjää, Olli Forsten sanoo.

Digi- ja Väestötietovirasto parantaa asiakassujuvuutta ja digitaalisia palveluita rakentamalla yhtenäisiä palveluprosesseja
Profiant - Kokemuksemme - Case Maistraatti

Strateginen muutosjohtaminen voi olla myös nopea prosessi

Yhdistymisessä ja kehityksessä maistraateilla oli yksi tavoite: parantaa asiakassujuvuutta ja digitaalisia palveluita rakentamalla valtakunnallisia, yhtenäisiä palveluprosesseja.

Perinteinen ylhäältä alaspäin toteutettu muutos ei toimi enää. Uskomme, että aito uudistuminen on mahdollista vain henkilöstön ja esimiesten erilaisella yhteistyöllä. Muutos yhtenäisempään palvelukokonaisuuteen toteutettiin tämän aatteen mukaan myös maistraateissa.

Maistraateissa tehtiin kaksi kehitysprosessia, jotka toimivat luonnollisena jatkumona: lean-hanke toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja tämän jälkeen maistraattien, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön sekä väestörekisterikeskuksen yhdistyminen.

- Meillä yhdistettiin käytännössä 10 erilaista kulttuuria, joissa toimintatavat eivät olleet yhtenäiset. Omaksuimme kehitysprosessista lean-filosofian, joka auttaa meitä hahmottamaan ja kuvaamaan palvelut sekä muotoilemaan nämä kokonaisuuksiksi, kertoo Digi- ja Väestötietoviraston holhoustoimen yksikön johtaja Tom Marsti.

Asiakaslähtöinen palvelutuotantoprosessien suunnittelu ja johtaminen oli yhtenä keskeisenä asiana toiminnan yhtenäistämisessä.

- Saimme hyvin varhaisessa vaiheessa suunniteltua palvelutuotanto-organisaatiomme, sen rakennetta ja tavoitteita. Tärkeää oli johdonmukaistaa ja suunnitella johtamisen rakenne. Upi Laakkonen toimi meillä erinomaisena keskustelun fasilitoijana, Väestörekisterikeskuksen Palvelut-osaston johtaja Timo Salovaara sanoo.

- Pohjatyö tehtiin hyvin, joka auttaa myös palveluiden digitalisaatiossa. Tavoitteenamme on aika- ja paikkariippumaton, lean-filosofian mukainen palvelukokonaisuus. Tukijärjestelmä, hallinto ja järjestelmät ovat tärkeitä, kaiken ytimessä ovat kuitenkin asiakkaat ja palvelut, Salovaara jatkaa.

Valmennustiimit tukemassa henkilöstön uudistumista

Jotta ihmiset olisivat sitoutuneita muutokseen ja kehittäisivät sitä, heidän tulee päästä mukaan muutoksen tekemiseen. Esimiesten yhteisissä työpajoissa koostettiin valmennustiimejä, jotka kävivät valtakunnallisesti työstämässä yhdessä henkilöstön kanssa tarvittavia muutoksia.

- Vaikka meillä maistraateissa on kehitystä tehty ennenkin, tämä oli ensimmäinen menetelmä, jossa aidosti saimme ihmiset innostumaan ja näkemään hyödyn. Kehittämistyö viedään nyt mahdollisimman lähelle sinne, missä substanssitekeminen on ja missä ongelmat näkyvät eniten, Tom Marsti pohtii.

Käytännönläheinen, vaiheittain kehittävä, nopea työskentelymalli auttaa henkilöstöä sisäistämään muutosta vähintään vuotta nopeammin, kuin perinteinen muutoksen toteuttaminen. Henkilöstö tietää, mitä muutoksia on tulossa ja miten he itse voivat niihin vaikuttaa.

- Erityisesti julkishallinnossa selkäytimeen on hakattu perinteinen hierarkkinen toimintamalli. Virkavirheiden pelossa mikromanageroidaan eikä alemmille tasoille uskalleta antaa tarpeeksi vastuuta kehittää ja sujuvoittaa omaa työtään. Muutoksessa uudistimme myös johtamisen mallia valmentavaan esimiestyöhön, joka kannustaa omaa tiimiä kehittämään toimintaa, kertoo Profiantin strategisen muutosjohtamisen asiantuntija Upi Laakkonen.

Sosiaalinen vuorovaikutus on myös sujuvoitunut.

- Alussa oli keskustelua siitä, onko meillä tarpeeksi yhteistä asiaa, jotta toimintamallit voidaan näin mittavassa yhdistymisessä yhtenäistää. Oli hienoa kuitenkin huomata, että meillä todella on kyvykkyyttä tehdä asioita diginä ja yhteisiä intressejä löytyi hyvin työryhmäkeskusteluiden puitteissa, Salovaara toteaa.

- Vuorovaikutus on lisääntynyt merkittävästi lean-ajattelun avulla, myös valtakunnallisella tasolla. Edelleen kehitämme toimintaa, erityisesti sähköiseen muotoon, Marsti lisää.

Printcom: Tyypilliset kasvuyrityksen pullonkaulat vältetään ennakoiden
Profiant - Omat kokemuksemme - Case Printcom

Printcom Oy on ennakkoluulottomasti kasvava ICT-alan yritys, jossa intoa ja vauhtia riittää. Jotta voimakas kasvu voisi edelleen jatkua hallittuna ja asiakkaiden odotusten mukaisena, tarvittiin apua hajallaan toimivan organisaation toimintamallin uudistamiseen ja käytäntöön vientiin. Käytännönläheisesti toteutettu muutosohjelma otti heti mukaan koko henkilöstön uudistamiseen, jolloin kaikki olivat innolla mukana kehittämässä omaa työtään sujuvammaksi ja vaikuttavammaksi asiakkaille. Sama into ja palo jatkuu edelleen ja hyvältä tuntuu kehityksen suunta.

Etenkin kasvuyrityksissä useimmiten herätään organisaation kehittämisen tarpeeseen liian myöhään, kun perälauta jo alkaa vuotamaan asiakaskadon merkeissä. Toisin oli Printcomilla, joka pyysi heti apua tunnistettuaan tyypillisiä kasvuyrityksen kipuja.

- Olemme kasvaneet sellaiseen kokoluokkaan, että tietyt liiketoiminnan rakenteet eivät olleet enää sillä mallilla, mitä meidän tyyppisemme toiminta edellytti. Toimintamme on hajautettu viidelle paikkakunnalle, joilla toimivat omat tiimit. Huomasimme johtamisen haasteita niin omistajatasolla kuin operatiivisessa johtamisessakin. Etsin meille konsulttia, joka olisi läpikäynyt näitä asioita. Nyt Upi on meillä ”yksi porukasta”, ulkoistettu kehitysjohtaja, joka auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme, kertoo Printcomin toimitusjohtaja Jyrki Vaara.

Printcomilla on kunnianhimoiset tavoitteet: jo mittavasti kasvanut yritys aikoo olla Suomen suurin ja halutuin yksityinen IT-kumppani. Sisäistä kehitystyötä on tehty ja tullaan tekemään, jotta palvelutuotanto ja asiakkuuksien hoito olisi parasta, mitä markkinoilla on tarjota.

Seminaarimaisella käsien heiluttelulla muutosta saadaan harvemmin aikaan

Me Profiantilla uskomme, että luennoimalla ja käsiä heiluttelemalla luotu seminaarifiilis ei yleensä muutu konkretiaksi. Koulutusten, valmennusten ja rekrytoinnin lisäksi tarvitaan luovaa strategista ajattelua ja älykkäästi muotoiltua muutoksen toteutusta. Henkilöstö on saatava mukaan omistamaan omaa työtään.

- Yksi suurimmista ongelmista suomalaisessa organisaatiokulttuurissa on muutoksen eriyttäminen ja delegoiminen irti päivittäisestä työstä esimiesten tehtäväksi tai erillisiin projekteihin. Odotamme, että joku tekee muutoksen asiaan, joka nyt ei toimi. Kaiken lisäksi erillisissä projekteissa yritetään itsepintaisesti tehdä ns. täydellistä muutosta, joka sitten yritetään viedä valmiina pakettina henkilöstölle. Lopputulos saa kuitenkin miltei poikkeuksetta kritiikkiä – ei sitä näin pitänyt muuttaa, Upi Laakkonen summaa perinteistä tapaa tehdä muutosta.

- Kaiken lisäksi tällä tavalla toteutettu muutos se vie aivan liian kauan aikaa puhumattakaan vielä siitä, onko asiakkaat otettu mukaan kehittämiseen. On löydettävä aivan uudenlainen tapa tehdä ja nopeuttaa radikaaliakin muutosta. Hän vielä jatkaa.

Konkretia pitää näkyä heti kehitysprosessissa. Printcomilla johdon kanssa luotiin kehityksen pääotsakkeet ja reunaehdot. Koutsasimme tiimien kanssa esimiehiä, jotka valmensivat taas omaa tiimiään. Ensimmäinen vuosi oli todella intensiivinen.

- IT-ala on osaamiskeskeinen ala, joten haluamme olla myös haluttu työnantaja. Hyvällä johtamisella on valtava vaikutus työnantajamielikuvaan. Olihan tämä valtava työmäärä, kasvun ja kehittämisen paikka, mutta lähtisin milloin vain uudelleen mukaan. Fakta on kuitenkin, ettei meillä olisi pohjaa saavuttaa tavoitteemme mukaista kolminkertaista liiketoimintaa ilman tätä prosessia. Organisaation ja johtamisen kehittäminen ei onnistu päivän luennolla luokkahuoneessa, Jyrki Vaara toteaa.

Adapteo Finland Oy: Headhunter antaa enemmän, kuin rekrytointiapua – tukea liiketoiminnan kehittämiseen
Profiant - Omat kokemuksemme - Case Adapteo

Headhunting on kasvuyrityksissä enemmän kuin rekrytointia

Pohjoismaiden suurimpana ja Euroopan johtavana moduulitilojen toimittajana, Adapteo Finland Oy pystyy ratkaisemaan asiakkaiden muuttuvat tilatarpeet nopeasti niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Adapteo on kasvanut markkinoilla tarjoamalla työkaluja ketterään kiinteistöstrategiaan.

Moduulitilojen tarve yksityispuolella on markkinassa kasvussa, mikä tarkoittaa myös panostuksia toimittajan henkilöstöön. Adapteo Finland Oy:n kasvu on poikkeuksellisen vahvaa, joten toimihenkilöitä ja työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti lisää.

Headhunterin pelisilmä vaikuttaa asiakassuhteeseen

Epäröinti tarvittavan osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinnissa tulee aina kalliiksi, sillä puuttuva osaaminen jarruttaa kehitystä. Parhaassa tilanteessa rekrytoivan yrityksen kanssa toimiva Headhunter on myös sparraajan roolissa ja antaa vinkkejä työyhteisön ja liiketoiminnan kehittymiseen kokonaisuutena.

- Jarmo on auttanut minua myyntitiimin uudelleen organisoinnissa ja olemme yhteistyössä rakentaneet Adapteolle toimivan ja riittävän monimuotoisen tiimin auttamaan asiakkaitamme menestymään, sekä toisaalta omaa organisaatiota palvelemaan. Yhteistyö ei ole ollut pelkästään uusien tekijöiden löytämistä, vaan Jarmo on omalla osaamisellaan sparrannut ja auttanut hahmottamaan millaisia henkilöitä tiimiin olisi hyvä seuraavaksi valita, kertoo Adapteon myyntijohtaja Sanna Korte.

Kokenut Headhunter tietää, millainen työyhteisö toimii mahdollisimman tehokkaasti yhteen.

- Adapteon kasvumatka on valtaisa ja kasvua haetaan edelleen. Tiimeissä pitää olla riittävästi erilaisia vahvuuksia ja vastuualueittain merkityksellisiä persoonallisuustekijöitä, summaa Profiant Oy:n Headhunter Jarmo Kauppinen, joka vastaa Adapteo Finland Oy:n asiakkuudesta.

Headhunter säästää aikaa ja tuo tehokkuutta rekrytointiin

Pitkäaikainen yhteistyö Headhunterin ja rekrytoivan yrityksen välillä luo luottamussiteen, joka mahdollistaa pelisilmän käyttämisen rekrytoinneissa. Ulkopuolinen apu on sopiva rekrytointiratkaisu etenkin silloin, kun johtohenkilöiden aika ei yksinkertaisesti riitä tehokkaaseen täsmärekrytointiin.

- Olen käyttänyt Jarmon apua rekrytoinneissa kahdesta eri syystä. Laadukkaan rekrytointiprosessin läpivieminen on aikaa vievä ja ammattitaitoa vaativa prosessi. Oikeiden hakijoiden löytäminen on todella haastavaa. Oikean yhteistyökumppanin avulla säästyy aikaa ja työskentely on mutkatonta. Toinen syy ulkopuolisen ammattilaisen käyttämiseen on se, että tiimiin saadaan riittävän erilaista osaamista ja oikeita henkilöitä, jotka täydentävät olemassa olevaa tiimiä. Ulkopuolinen osaa usein arvioida objektiivisemmin sitä millaiset henkilöt seuraavaksi täydentäisivät tiimiä, Sanna Korte kertoo.