Vuorovaikutuksen solmut auki: työyhteisösovittelu ja sen metodit johtamisen tueksi

07.08.2020

Työyhteistösovittelu on keino, jota käytetään erilaisten konfliktien ja ristiriitojen purkamiseen työyhteisöissä. Poikkeuksellisina aikoina yrityksissä joudutaan aina jossain määrin pois omalta mukavuusalueelta. Paine kasvaa, kun tuottavuus joutuu tarkemman syynin alle.

Paineen ja sen tuoman stressitilan seurauksena taustalla jo valmiiksi muhineet ristiriidat usein kärjistyvät. Selän takana jupina, kyttääminen, tietojen pimittäminen, vähättely, nimittely – kaikki jännite purkautuu aggressiivisena räjähdyksenä keskellä tavallista tiimipalaveria. Hyvä hyvä ja kiva kiva!

Lopultakin! Kissa pöydälle!

Turhan usein jupistaan pitkään, ennen kuin seinä tulee vastaan ja joku päättää tehdä jotain asialle. Kissan pöydälle nostaminen on aina kynnys, vaikka yhteisössä luultavasti on ollut erilaista oireilua jo kuukausia, ellei jopa vuosia: toimimattomia tiimejä, vaihtuvuutta, työuupumusta, sairaslomia, varhaiseläkkeitä. Eli käytännössä tuhlattua työaikaa, kadotettua työenergiaa ja kadoksissa ollutta innovatiivisuutta yhdistettynä yritysmaineen kärsimiseen.

Ei ihan halpaa vitkuttelua.

Työyhteisösovittelu – vinkit esimiehelle

Ulkopuolinen työyhteisösovittelija kutsutaan usein paikalle tilanteessa, jossa erilaisia ratkaisukeinoja on kokeiltu jo useita. Työyhteisösovittelun keinoin esimieskin voi lähteä purkamaan tilannetta heti tuoreeltaan.

Yksi helpoimpia tapoja ylläpitää yhteisöllisyyttä on huolehtia, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Sovittelussa tähän otetaan avuksi puhepiiri, jossa puhevuoro siirtyy aina järjestyksessä seuraavalle piirissä istuvalle. Päälle puhumiselle ja keskeytyksille ei anneta tilaa. Puhepiiri voi olla vaikkapa osa kuukausipalaveria.

Neuvoja esimiehelle:

  • Varaa riittävästi aikaa. Keskustele osapuolten kanssa yksittäin ennen kuin kokoonnutte yhteen.
  • Ole puolueeton. Kuuntele ilman ennakkoasenteita, kiinnitä huomiota sanavalintoihisi.
  • Älä varasta osapuolten ongelmaa. Anna heidän ratkaista tilanne itse.

Työyhteisösovittelun peruskysymykset:

  • Mitä on tapahtunut? Anna kunkin kertoa oma näkökulmansa. Älä hae totuutta.
  • Mitä ajatuksia, tunteita tapahtuma herätti? Osapuolten empatia kasvaa ymmärryksen lisääntyessä.
  • Miten haluaisitte ratkaista tilanteen? Yhdessä sovittu kantaa pitemmälle kuin ylhäältä saneltu.

Kuuntele oppiaksesi

Konflikti on yhteisölle ja yksilöille erinomainen tilaisuus kehittyä ja oppia itsestä, omasta käyttäytymisestä, työkavereista, johtamisesta, näkökulmista, kunkin tarpeista parhaan työpäivän onnistumiseksi. Oppiminen mahdollistetaan sillä, että jokainen aidosti pysähtyy kuuntelemaan, mitä toisilla on sanottavaa. Tähän tarvitaan aikaa ja turvallisuuden tunnetta olla avoin kritiikillekin, sekä virheiden hyväksymistä yhteisönä.

Omaan tekemiseemme kohdistuva rakentava palaute tai suora kritiikki ei koskaan ole se positiivisin asia. Kuitenkin, ainoa asia mihin voit vaikuttaa, on oma reaktiosi annettuun palautteeseen. Voit heittäytyä lattialle takomaan nyrkeillä kynnystä, tai voit kiittää palautteesta ja yrittää kehittyä oman yhteisösi tukemana.

Työyhteisösovittelu ja seuranta johtaa kollektiivisen vastuun vahvistumiseen

Kun sovittelussa keskustelujen kautta selviää, mitä kukakin tarvitsee päästäkseen tilanteessa eteenpäin, laaditaan sopimus uusista pelisäännöistä. Sopimukseen päästään ja siinä pysytään, jos kaikilla vain on halua sopuun. Joskus loukkaantumisista on kuitenkin vaikea päästää irti. Luottamusta toisen haluun ja kykyyn muuttua ei ole, vaikka muutos olisi kuinka näkyvää.

Jottei sovittu jää puheiden tasolle, tilanteen kehittymistä seurataan useamman kuukauden ajan muutamissa välitapaamisissa. Näissä käydään läpi huomioita niin kehitysaskelista kuin mahdollisista takapakeista. Nämä kaikki ovat luonnollinen osa muutosta, joka harvoin tapahtuu hetkessä.

Vaikkei unelmatiimi, niin ainakin toisiaan kunnioittava työporukka

Vuorovaikutuksen solmuista selviäminen työyhteisössä vaatii jokaisen panosta. Siihen tarvitaan innostusta ja kannustusta, myönteisten asioiden esiin nostamista yhtä lailla kuin ongelmista avoimesti puhumista ja anteeksiantoa. Turun kauppakorkeakoulun hanke nimesi myönteistä vuorovaikutusta ilmentäviksi työkaveruuden ydinarvoiksi valoisuuden, inhimillisyyden, luottamuksen ja rohkeuden.

Aika hyviä arvoja solmujen aukaisun aloittamiseksi, eikö?

Kirjoittanut

Leena Saarela
Työyhteisösovittelun asiantuntija, työyhteisösovittelija ja sovittelumetodien kouluttaja

LinkedIn

Työyhteisösovittelu / restoratiivinen dialogi • Vuorovaikutus- ja yhteispelitaidot • Tiimityöskentely ja johtaminen

Ota yhteyttä

Jos kaipaat apua solmujen kanssa, ota yhteyttä. Katsotaan, mitä saisimme yhdessä aikaan. Profianttien joukosta löydämme sinulle vahvan taustatuen myös mahdollisille jälkitoimenpiteille niin valmentamisessa kuin toimintojen uudistamisessa.

12 + 2 =